Bolivia! Matka jatkui aamuhämärässä kohti Cobacabanaa. Tämä on se kaupunki, mikä on antanut nimensä Rion kuuluisalle rannalle.
Rajanylitys oli tyypillinen kehitysmaaraja - paljon kaupustelijoita, rahanvaihtajia ja reppuselkäisiä länsimaisia odottamassa leimaa passiinsa.
Nyt me ollaan Titicacalla! Järveä riittää silminkantamattomiin ja vuoret kohoaa ympärillä. Korkeutta edelleen 3800 metriä.
Istuttiin Mikan kanssa kaikessa rauhassa järven rannalla kattoterassilla kun siihen alapuolelle tuli joku huutelemaan, että täällähän näkyy tuttuja. Ei kuulemma ollut vaikea arvata mistä meidät löytää vaikka ei oltu ilmotettu muuta kuin että kaupungissa ollaan. Tiedä sit kertooko se enemmän musta ja Mikasta vai siitä kuinka hyvin Noora meidät tuntee. Tiimi on siis täysilukuinen ja mun omelettikin katosi parempiin suihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti